Luonnontieteiden ja matematiikan viikkoa eli LUMA-viikkoa vietettiin marraskuun toisella viikolla. Luonnontieteet kuuluivat päivänavauksissa, jotka käsittelivät mm. miten tähtitiede näkyy arkielämässämme, päivärytmissämme ja energiantuotannossa, fysiikan vuoden 2009 Nobel-palkinnon saajia sekä arkipäivän matematiikkaa. Jokaisena aamuna esitettiin kiperä ”päivän kysymys”, johon oikein vastaamalla oli mahdollisuus voittaa palkintoja.

LUMA-viikolla koulussa järjestettiin myös leikkimielinen ”halauskilpailu” oppilaiden kesken.  Halauksen kohteena ei ollut kuitenkaan toinen oppilas vaan voimalevy, ja halauksen voimakkuuden mittaaminen tehtiin fysiikkaan ja kemiaan soveltuvalla Vernier-ohjelmistolla. Voimakkaimmin halanneet palkittiin elokuvalipuilla. Koululla vieraili myös tähtitieteen opiskelija Paula Kyyrö Helsingin yliopistolta. Hän kertoi varsin värikkäästi ja innostuneesti tähtitieteen opiskelusta Kumpulassa ja tähtitieteilijän työnsaantimahdollisuuksista.

Laura Varpula

Tähtitiede? Olisiko se vaikeaa matemaattista laskemista isoilla ja tehokkailla tietokoneilla, yksinäistä puurtamista kaukoputken ääressä jossain keskellä erämaapöpelikköä tai kiistelyä luennoilla oudoilta näyttävistä fysiikan kaavoista? LUMA-viikon kohokohtana saimme vierailijaksi LYK:iin tähtitieteen opiskelija Paula Kyyrön Helsingin yliopiston tähtitieteen laitokselta.

LYK:läisten stereotypia siitä, että tähtitieteen opiskelu olisi nörttien hommaa, karsiutui välittömästi Paulan aloittaessa esitelmänsä. Esitys oli niin eläväinen ja mukaansatempaava, että harvat opettajat muistavat päässeensä samanlaiseen tunnelmaan omilla tunneillaan.

Opiskelu yliopistolla on luentojen, kirjojen, ryhmätöiden, netin ym. tuomaa haasteellista ja aivoja kutkuttavaa puurtamista. Pitää suorittaa kursseja ja kerätä opintopisteitä. Samoin kuin lukiossa, yliopistolla on tavoiteaikataulut opintojen suorittamisessa. Maisterin tutkinto olisi hyvä saada valmiiksi 5-6 vuodessa. Sen jälkeen tähtitieteessä todennäköisesti siirrytään tutkijakoulutukseen, eli tavoitteena on tohtorin tutkinto ja ura perustutkimuksen parissa. Paula kertoi myös, että tähtitieteen opiskelija, samoin kuin muutkin yliopisto-opiskelijat, voivat mennä seuraamaan omia kiinnostuksen kohteitaan eri opiskelualoille. Tällainen opiskelu antaa mahdollisuuden miettiä itselleen sopivaa tulevaisuutta. Paulan mukaan esim. yliopiston matematiikka painottuu enemmänkin asioiden todisteluun, ja lukiossa matematiikasta kiinnostuneille olisi teoreettisen fysiikan opiskelu ehkä lähempänä koulukokemuksia.

Opiskelijaelämä on myös muutakin kuin kirjojen pänttäämistä. Yksi Helsingin yliopiston tähtitieteen opiskelijajuhlista liittyy Juri Gagarinin avaruudenvalloitukseen. Juhla on erikoinen siitä, että sitä vietetään samaan aikaan ympäri maapalloa. Näin se kerää yhteen yhden maailman laajimman joukon opiskelijoita samalla hetkellä. Opiskellessa käydään myös akateemisilla vierailuretkillä, excursioilla. Lisäksi monet yliopisto-opiskelijat liittyvät harrastekerhoihin. Tähtitieteilijöillä tämä on Suomessa tähtitieteellinen yhdistys URSA ry. Näimme myös kuvan opiskelijoiden laskiaisriehasta Kaivopuistossa, jossa tähtitieteilijöiden pulkanlaskun tukikohtana on varmaankin kaikkien tuntema keltainen torni Kaivopuiston korkeimmalla kohdalla.

Mutta onko opiskelu yliopistossa hauskaa? Paula pohti sitä, että lukiossa olleen iloisen, ei niin tiukkapipoisten meiningin jälkeen, yliopistolle mennessä tuntui siltä, että nyt alkaisi vakava aikuisten elämä opiskeluun liittyvien vaatimusten takia. Mitään hauskaa, aitoon elämään liittyvää, ei siellä voi olla. Mutta todellisuus osoittautuikin kokemusten mukaan erilaiseksi. Yliopistoelämä se vasta hauskaa onkin! Tosi elämää…

Erittäin suuret kiitokset vierailusta Helsingin yliopistolle, Thomas Hackmanille ja erityisesti Paula Kyyrölle.

Pekka Ahola (LYK) ja Paula Kyyrö (Helsingin yliopisto)


Kuvat Pekka Ahola

Kuva1: Halausvoiman mittaamista

Kuva2: Paula Kyyrö kertoo tähtitieteen opiskelusta

Kuva3: Päivän kysymyksiin vastattiin ahkerasti